Liikkujille

Hyvät yhteydet ja kohtuulliset etäisyydet ovat arkiliikunnan näkökulmasta oleellisinta
Jos ympäristön olosuhteet liikunnalle ovat puutteelliset, niin vannoutuneemmankin arkiliikkujan into joutuu koetukselle. Jotta arkiliikunta olisi tarpeeksi houkuttelevaa, vaatii se turvallisen, viihtyisän ja esteettömän ympäristön. Kävelyn ja pyöräilyn kohdalla tämä merkitsee sujuvaa ja yhtenäistä kävely- ja pyörätieverkostoa. Lisäksi peruspalveluiden tulee sijaita kohtuullisen kävely- tai pyörämatkan päässä. Kaavoituksella vaikutetaan siihen miten yhdyskuntarakenne jäsennetään ja minne uusia asuinalueita sekä palveluita rakennetaan. Jo suunniteluvaiheen alussa tehtävillä ratkaisuilla on merkittäviä vaikutuksia alueella tulevaisuudessa käytettävään liikennemuotoon ja myös alueen asukkaiden arkiliikunnan määrään. Osallistumalla kaavoitukseen kuka tahansa voi vaikuttaa siihen millaiseksi elinympäristö suunnitellaan. Kaavoitukseen voi osallistua yksityishenkilö, mutta myös paikalliset urheiluseurat tai asukasyhdistykset voivat ottaa kantaa lähiympäristön suunnitteluun.
Kaavoitukseen osallistumalla paremmat liikunnan olosuhteet
Yhdyskuntasuunnittelu on erilaisten yhdyskuntien, kuten kaupunkien ja kuntakeskusten, toimintojen sijoitteluun, mitoitukseen ja niiden välisiin yhteystarpeisiin liittyvää suunnittelua. Yhdyskuntasuunnittelua ohjaa rakennuslaki, jonka yleisenä tavoitteena on turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus ja avoin tiedottaminen. Lain pyrkimyksenä on luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, joka on sosiaalisesti toimiva ja jossa eri väestöryhmien tarpeet on otettu huomioon. Yhdyskuntasuunnittelun työkalu on kaavoitus. Siinä ratkaistaan, mihin tarkoitukseen maa-alueita käytetään.
Kaavoituksella parempi liikuntaympäristö -julkaisussa on kerrottu kaavoittamisen eri vaiheista ja miten niihin voi vaikuttaa. Voit selata julkaisua alla näkyvän kuvalinkin kautta tai ladata sen omalle koneellesi tämän sivun alareunasta löytyvän linkin kautta.
Rakentamislaki ohjaa yhdyskuntien suunnittelua
Tärkein yhdyskuntien suunnittelu- ja ohjausväline on alueiden käytön suunnittelujärjestelmä, jonka muodostavat (1.) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (VAT), (2.) maakuntakaava, (3.) yleiskaava ja (4.) asemakaava. Suunnittelussa yleispiirteisemmät kaavat ovat ohjeena yksityiskohtaisempia kaavoja laadittaessa.




Millä tavalla kuntalainen voi osallistua?
Yhdyskuntasuunnittelussa tulee ottaa huomioon ja sovittaa yhteen eri näkökulmia kestävän lopputuloksen saavuttamiseksi. MRL edellyttää kaavoitustyössä vuorovaikutteisuutta. Jokaisella, jota kaavoitus koskee, on oikeus osallistua suunnitteluun ja ilmaista asiasta mielipiteensä.
Asukkaiden ja muiden ympäristöä käyttävien tai siellä toimivien järjestöjen tai yhdistysten osallistumisen avulla suunnittelijoille voidaan tuoda esille paikallistietoa ja toiveita liittyen elinympäristön kehittämiseen. Asukkaiden tiedossa saattaa esimerkiksi olla jokin epävirallinen ulkoilureitti tai hiihtolatu, jota ei ole merkitty karttaan, eikä se siten ole osa kaavoituksen lähtötietoja.
Kaavoituksen eri vaiheissa osallistumisen tapoja on monenlaisia. Koska kaavoitus on sidottu tiettyyn aikatauluun, kannattaa kaavoista tiedottamista seurata aktiivisesti. Osallistua voi esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- Kaava-aloitteen tekeminen
- Asukastilaisuuksiin osallistuminen
- Yhteydenotto kunnan kaavoitustoimeen
- Työpajoihin, kävelykierroksille, seminaareihin osallistuminen
- Kirjallinen mielipide, muistutus tai huomautus
Kaavaprosessi on jäsennetty neljään päävaiheeseen, joita ovat aloitus-, valmistelu-, ehdotus- ja hyväksymisvaihe. Eri vaiheiden painotus voi vaihdella hankkeesta riippuen.
Aloitusvaihetta varten kunta on päättänyt kaavan laatimisesta tai muuttamisesta, tai aloite kaavan laatimiseen on tullut maanomistajalta, kuntalaiselta tai yritykseltä. Kaavoitusprosessin aloitusvaiheeseen kuuluu myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laadinta. Siinä suunnitelmatyö ohjelmoidaan ja aikataulutetaan. Kaavoitusprosessiin osallistettavat tahot kirjataan OAS:aan, mutta kaikki kuntalaiset joihin kaavalla on vaikutusta, voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta. Kaavoitusprosessin alkaessa siitä tiedotetaan osallisille, alueella ilmestyvässä päivälehdessä ja monesti myös kunnan kotisivuilla. Tätä kutsutaan vireilletulosta ilmoittamiseksi tai kuuluttamiseksi.
Seuraavaan vaiheeseen, eli valmisteluvaiheeseen kuuluu kaavan vaikutusten arviointi. Erilaisten selvitysten perusteella arvioidaan millaisia vaikutuksia kaavalla on esimerkiksi luonnonympäristöön, kulttuuriperintöön tai pohjavesiin. Suunnitelmia tulisi arvioida myös liikunnan ja ulkoilun olosuhteiden näkökulmasta. Valmisteluvaiheessa laaditaan kaavaluonnos, joka yhdessä valmisteluaineiston kanssa asetetaan nähtäville. Valmisteluvaihe on osallisten kannalta keskeinen. Tällöin niillä, joita ei ole erikseen kutsuttu mukaan kaavoitusprosessiin, on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Osallisten toiveita ja mielipiteitä on helpompi hyödyntää kaavoitusprosessin ollessa vielä alkuvaiheessa. Valmisteluvaiheessa järjestetään yleensä yleisötilaisuus, jonka yhteydessä kaava esitellään ja siitä käydään keskustelua. Myös muunlaisia tapoja osallistumiseen järjestetään, kuten seminaareja, kävelykierroksia tai työpajoja. Joskus suunnitelmat tuodaan esille eri tapahtumien yhteydessä, jotka muutenkin vetävät väkeä puoleensa. Vuorovaikutteisista suunnittelumenetelmistä voi lukea lisää kohdasta suunnittelijoille.
Kaavaluonnoksen ja siitä saadun palautteen pohjalta edetään ehdotusvaiheeseen. Kaavaehdotus asetetaan kunnanhallituksen tai lautakunnan päätöksen tultua julkisesti nähtäville. Nähtävillä olon aikana osallisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus esittää kaavasta mielipiteensä, eli tehdä muistutus. Muistutus laaditaan kirjallisena ja sen tehneet saavat pyydettäessä perustellun vastauksen. Mikäli muistutukset ja viranomaisilta pyydetyt lausunnot johtavat merkittäviin muutoksiin, niin kaava asetetaan uudestaan nähtäville.
Hyväksymisvaihe on kaavoitusprosessin päätös. Yleiskaavan ja asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Tämän jälkeen päätös saatetaan yleisesti tiedoksi ja siitä ilmoitetaan kunnan jäsenille ja muistutuksen tekijöille.
