Etusivu » Yleistä

Yleistä

Yhdyskuntarakenteella ja -suunnittelulla on merkittäviä vaikutuksia liikunnan olosuhteisiin. Viihtyisä elinympäristö houkuttelee viettämään enemmän aikaa ulkona ja liikkumaan. Asuinalueemme ja työpaikkojemme sekä käyttämiemme palveluiden sijainnit vaikuttavat siihen, liikummeko autoilla vai omin lihasvoimin. Arkemme koostuu eri paikkoihin sijoittuvista ja eri vuorokauden aikoina toteutuvista toiminnoista. Fyysisen aktiivisuuden määrä vaihtelee eri paikoissa ja niiden välillä. Suurin osa matkoistamme on työ- ja koulumatkoja, lisäksi vapaa-ajalla tehdään harrastus- ja asiointimatkoja. Yhdyskuntarakenteella voidaan joko tukea tai estää näiden matkojen toteutumista liikunnallisesti. Elinympäristömme viihtyisyys syntyy paitsi kauniista ja houkuttelevista paikoista, myös yhdyskuntarakenteen toimivuudesta, kuten monipuolisista palveluista ja sopivista etäisyyksistä, sekä elinympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta.

Sivuille on kerätty tietoa erilaisista arkiliikunnan edistämisen keinoista ja hyödyistä päättäjien, liikkujien ja suunnittelijoiden näkökulmasta.

Liikkujat

Elinympäristön ja liikunnan olosuhteet liittyvät toisiinsa. Kaavoitukseen osallistumalla voi vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Kaavoitukseen voi osallistua yksityinen kuntalainen. Myös liikunta- ja urheiluseurat voivat ottaa kantaa suunnitelmiin. Lue lisää…

Päättäjät

Yleis- ja asemakaavoituksesta päättää kunta. Kaavoituksen avulla voidaan edistää liikuntaa suosivan elinympäristön rakentumista. Lue lisää…

Suunnittelijat

Suunnittelijoille on kerätty tietoa liikuntanäkökulman kytkemisestä vahvemmin osaksi kaavoitusprosessia sekä ideakortteja, joissa kerrotaan eri liikuntamuotojen mitoitus- ja sijoitustarpeista. Lue lisää…

Artikkelit

Tutustu myös hankkeen puitteissa tuotettuihin artikkeleihin, joissa käsitellään liikunnan kehittymistä tulevaisuudessa ja sen yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia.

Mitä arkiliikunta on?

Liikunnan edistäminen on yhä enemmän noussut esille yhteiskunnallisena tavoitteena. Pyrkimyksenä on yhdyskuntarakenteen kehittämisen kautta parantaa arkiliikunnan mahdollisuuksia.

Arkiliikunnalla tarkoitetaan kaikkea arjessa tapahtuvaa fyysistä aktiivisuutta, työssä ja vapaa-ajalla tapahtuvaa liikkumista sekä lihasvoimin suoritettuja työ- ja asiointimatkoja. Liikkuminen on muuttunut yhä enemmän vapaa-ajalla tapahtuvaksi harrastamiseksi samalla kuin arjessa tapahtuva liikunta on vähentynyt. Lapsista vain vajaa puolet liikkuu terveytensä kannalta riittävästi ja murrosiässä liikunnan harrastaminen vähenee ratkaisevasti. Työikäiset istuvat päivittäin keskimäärin yli seitsemän tuntia, vaikka liian istumisen on todettu olevan terveydelle haitallista. Pienikin säännöllinen liikuntamäärä auttaa ylläpitämään terveyttä ja säästää myös sosiaali- ja terveyskuluja. Arkiliikuntaa lisäämällä ja liikunnallisen elämäntavan omaksumalla terveysliikuntasuositukset on helpompi täyttää.

Koska arkiliikunta kytkeytyy niin vahvasti arjen toimintaan, ovat myös arkiliikunnan ympäristöt pääasiassa asuinpaikkojen välittömässä läheisyydessä sijaitsevia alueita, reittejä työ- ja opiskelupaikoille sekä palveluihin. Kävely- ja pyörätiet ovat arkiliikunnan näkökulmasta avainasemassa. Käytännössä kaikki liikkumiseen soveltuvat paikat, joita ympäristössä on, ovat arkiliikunnan ympäristöjä. Näitä ovat esimerkiksi rakennetut pistemäiset liikuntapaikat, mutta myös rakentamattomat alueet ja verkostot kuten pienet metsiköt ja ulkoilualueet.

Erityisesti autoistuminen on vaikuttanut arkiliikunnan määrän romahtamiseen. Nykyiset elinympäristömme ja niiden kehityssuunnat ovat arkiliikuntaa vähentäviä. Hajanainen yhdyskuntarakenne, jossa erilaiset toiminnot kuten asuminen, palvelut ja työpaikka-alueet on sijoitettu erilleen, johtaa pitkiin etäisyyksiin, joita ei jaksa kulkea kävellen tai pyöräillen. Asuinpaikan lähipalvelut vaikuttavat voimakkaasti arkiliikuntaan. Palveluiden keskittäminen suuriin yksiköihin johtaa päivittäisten asiointimatkojen pitenemiseen ja asukkaan näkökulmasta elinympäristön toiminnalliseen hajautumiseen. Asiointitapojen ja kaupan rakenteen muutosta kuvaa se, että keskimääräisen kauppamatkan pituus on nykyisin noin 7 km. Päivittäistavaran ostoskäynneistä yli puolet tehdään arkisin autolla ja viikonloppuisin jopa 70%. Ostos- ja asiointimatkoista tehdään kävellen enää neljännes. Koulujen keskittäminen vähentää lasten luontaista arkiliikuntaa merkittävästi. Koulumatkojen pidentyessä lasten on kuljettava varsinkin syrjäseuduilla ja kaupunkien reuna-alueilla kouluun joko koulukuljetuksella tai vanhempien kyydissä.

Tiivis yhdyskuntarakenne lisää mahdollisuuksia arkiliikuntaan. Tiiviissä tai täydentyvässä yhdyskuntarakenteessa pitää kuitenkin kiinnittää huomiota riittävään virkistysalueiden ja yhtenäisten reittien määrään. Täydennysrakentamisen yhteydessä on hyvä mahdollisuus luoda uusia liikuntapalveluita ja –reittejä.

Liikunnan käsitteitä

Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta, mikä tarkoittaa kaikkea energiankulutusta lisäävää tahdonalaista toimintaa. Erilaisilla liikunnan käsitteillä voidaan viitata hyvin monipuoliseen toimintaan. Kaavoituksen kautta on mahdollista edistää etenkin arkiliikuntaa sekä erilaisten liikuntareittien ja paikkojen rakentamisedellytyksiä.

Terveysliikunta

Terveysliikunta on liikuntaa, joka tuottaa sen syistä ja toteuttamistavoista riippumatta terveydelle (fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle) myönteisiä vaikutuksia hyvin vähäisillä vaaroilla. Terveysliikuntaan sisältyy arkiliikunta, hyötyliikunta, lähiliikunta ja kuntoliikunta.

Arkiliikunta

Arkiliikunnalla tarkoitetaan arkielämän toimiin liittyvää liikuntaa. Siihen sisältyy esimerkiksi liikunta koulun välitunneilla sekä omin voimin tapahtuvaa liikkumista paikasta toiseen, kuten pyöräillen tai kävellen tehtäviä työ- ja asiointimatkoja. Arkiliikuntaa on lisäksi kaikki muu omatoiminen fyysinen aktiivisuus arjessa.

Hyötyliikunta

Hyötyliikunta on arkiliikuntaa, josta on näkyvää tai mitattavissa olevaa hyötyä, kuten esimerkiksi marjastus, pihan ja puutarhan hoito, lumityöt, mattojen pesu ja tomutus sekä muut kotityöt. Arkiliikunnan ja hyötyliikunnan käsite on häilyvä, esimerkiksi työmatkapyöräily on samaan aikaan molempia.

Lähiliikunta

Lähiliikunta on omaehtoista liikuntaa, joka useimmiten tapahtuu oman asuinalueen lähettyvillä sijaitsevalla ulkoliikuntapaikalla.

Pin It on Pinterest