Eki Karlsson: Koronapandemian vaikutukset ulkoiluun

Haemme luonnossa liikkumalla ja oleskelemalla elämäämme virkistystä, rentoutumista, rauhaa, hiljaisuutta sekä erilaisia fyysisiä ja henkisiä elämyksiä. Koronapandemian aikana suomalaiset ovatkin löytäneet ulkoilun elvyttävän vaikutuksen oman terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseksi.

Poikkeusaika on lisännyt suomalaisten ulkoilun määrää lähes 149 prosentilla, selviää Googlen keräämästä anonyymidatasta. Tätä tietoa tukee myös eri älyrannelaitteiden valmistajien julkaisemat tiedot suomalaisten huomattavasti lisääntyneestä ulkoliikunta-aktiivisuudesta.

Telian ja Helsingin Sanomien tekemän selvityksen mukaan pääkaupunkiseudun ulkoilualueiden väkimäärät edellisvuoteen nähden ovat paikoin kasvaneet jopa 200–300 prosenttia. Kasvukeskusten läheisyydessä olevien kansallispuistojen ja suojelualueiden kävijämäärät ovat kasvaneet viime vuoteen verrattuna 38–301 prosenttia. Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen Tuusulan Sarvikalliolla kävijämäärä on kasvanut maalis-toukokuussa n. 350 % verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan.

Kaikkein suosituimpien virkistysalueiden taukopaikkoja (laavuja, tulipaikkoja, kuntoportaita, luontonähtävyyksiä) on jouduttu jopa sulkemaan, koska niiden ylläpitäjät eivät ole voineet taata ulkoilijoille viruksen leviämistä ehkäisevää, yli kahden metrin suojaetäisyyttä tai alle 10 henkilön kokoontumisia. Parkkipaikat kohteissa ovat vilkkaimpina päivinä loppuneet kesken. Suosituimmille virkistysalueille on jouduttu palkkaamaan liikenteen ohjaajia sekä vuokraamaan lisää parkkitilaa. Ulkoilusaarien vuodenaikaan nähden suuri käyttö on yllättänyt kuntien ja virkistysalueyhdistysten  huoltohenkilöstön: ulkohuussit ovat täyttyneet ja polttopuun tarve on kasvanut aikaisempiin vuosiin nähden moninkertaisesti maalis-toukokuun aikana.

Niin media kuin kansalaisetkin etsivät vinkkejä ulkoilukohteista ja -toiminnoista. Kävijämäärät niin Suomen Ladun (+300 %), kuntien kuin esimerkiksi Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen (+700 %) sähköisissä kanavissa ovat kasvaneet parhaimmillaan satoja prosentteja edellisvuosiin verrattuna. Näistä toiminnoista huolimatta kysynnän ja toiminnan muutosvaatimus on ollut nopeampaa kuin mihin järjestöt ja kunnat ovat pystyneet omilla yksittäisillä resursseillaan vastaamaan. Tietoa on saatu välttävästi kerättyä ja jaettua, mutta se on tällä hetkellä hajanaista ja hankalasti löydettävissä. Ulkoiluun liittyvä kysyntä on kasvanut keväällä, ja kasvu jatkuu kesällä.

Arvio tulevaisuudesta

Pandemian aikana on herännyt kysymys siitä, miten ulkoilun suosio jatkuu tulevaisuudessa?

Skenaarioita on kolme:

1. Ulkoilijoiden määrä palautuu samalle tasolle kuin ennen pandemiaa

Ihmiset palaavat normaaleihin rutiineihin pikkuhiljaa, kun pandemia on ohitse. Ihmisten aika ei riitä lisääntyneeseen ulkoiluun enää tulevaisuudessa; ulkoilu on ollut vain “pakollinen” korvike muiden, erityisesti sisäliikuntamahdollisuuksien puuttuessa.

2. Ulkoilijoiden määrä jää pysyvästi 20–30 % korkeammalle tasolle kuin ennen pandemiaa

Osa ihmisistä on löytänyt pandemian aikana ulkoilun helppouden ja itselle sopivat ulkoilukohteet. He haluavat jatkaa ulkoilua myös tulevaisuudessa. Osa näistä ihmisistä haluaa pitää vielä etäisyyttä muihin peläten tautien leviämistä ja ulkoilu antaa heille sopivan oman tilan liikkua.

3. Ulkoilijoiden määrä jää pysyvästi 50–100% korkeammalle tasolle kuin ennen pandemiaa

Suuri osa ihmisistä on löytänyt pandemian aikana ulkoilun helppouden ja itselle sopivat ulkoilukohteet. He kaikki haluavat jatkaa ulkoilua myös tulevaisuudessa. Suuri osa näistä ihmisistä haluaa pitää vielä etäisyyttä muihin peläten tautien leviämistä ja ulkoilu antaa heille sopivan oman tilan liikkua.

Näistä skenaarioista koen keskimmäisen vaihtoehdon olevan todennäköisin. Tämä tarkoittaa sitä, että ulkoilun ja virkistyskäytön kasvavaan kysyntään kannattaa vastata kuntien liikuntapaikkasuunnitelmia tehtäessä. Tämä vaatii vahvaa poikkihallinnollista yhteistyötä kunnan eri hallintokuntien välillä.

Luonto ja luonnossa liikkuminen on kansallinen aarteemme, joka on toiminut tässä haastavassa tilanteessa meidän suomalaisten terveystehtaana.

Eki Karlsson

toiminnanjohtaja, Suomen Latu ry