Talvella pyöräillään, kunhan olosuhteista huolehditaan

Pyöräilykuntien verkosto ry:n toiminnanjohtaja Matti Hirvosen mukaan pyöräily talvikuukausina voi nousevasti Suomessa. Tutkimus kaupunkien ja kaupunkiseutujen pyöräilyn määristä osoittaa, että suurimmaksi osaksi talvipyöräilyn osuus näyttää kasvua – varsinkin tapauksissa, joissa on tehty toimenpiteitä asian hyväksi. Näihin kuuluu hyvänä esimerkkinä talvihoidon parantaminen ottamalla käyttöön tehostetun talvihoidon reittejä.

Tutkimustiedolla Hirvonen viittaa Pyöräliiton ja Pyöräilykuntien verkoston toimeksi antamaan ja Taloustutkimus Oy:n viime keväänä teettämään Pyöräilykansa suomalaiset -tutkimukseen, jossa selvitettiin mm. kuinka usein pyörällä liikutaan Suomessa. Sen mukaan koko maassa hieman yli 10 % pyöräilee läpi vuoden vähintään kerran viikossa. Tosin eroja on suuresti alueiden ja kaupunkien välillä.

Hirvosen mukaan talvella pyöräily Suomessa on jossain määrin paradoksista. Pääsääntönä tahtoo nimittäin olla, että talvella pyöräillään sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi mennään ja mitä lumisempaa on. Vertailut lumensyvyyden, lämpötilan ja pyöräilyn kulkutapaosuuksien suhteesta osoittavat, että lumi ei ole pyöräilyn kannalta ongelma, vaan pikemminkin asia, jonka kanssa suomalaiset osaavat hyvin toimia, jos vain poliittista tahtoa on.

Hirvonen pitää Oulua ja Joensuuta talvipyöräilyn tulenkantajina Suomessa. Ne ovat näyttäneet toimintamallia muille kasvaville talvipyöräilykaupungeille, ja toisaalta molempien kaupunkien osalta pätee myös se, että ympärivuotinen pyöräily on ollut pitkään luonteva osa liikkumiskulttuuria eikä sitä pidetä paikallisesti mitenkään ihmeellisenä. Kulttuurista laajemmin kertoo se, että järjestötasolla on alettu puhua talvipyöräilyn sijaan enemmän pyöräilystä talvella. Ajatuksena on etenkin kampanjoinnin osalta korostaa, ettei talvella pyöräily ole välttämättä erillinen pyöräilyn alalaji.

Ympärivuotiseen pyöräilyyn kannustava yhdyskuntasuunnittelu lähtee Hirvosen mukaan hyvästä pyöräilyverkon suunnittelusta. Sen lisäksi tiestön ylläpidon ja talvihoidon tulee olla ensiluokkaista, mihin sisältyy esimerkiksi priorisoitu talvihoito, koska kaikkia reittejä ei aina pystytä pitämään korkealaatuisina eikä siihen välttämättä olisi järkevää pyrkiäkään. Hyvänä nyrkkisääntönä Hirvonen pitää sitä, että jos pyörätiet aurataan aina ennen ajoratoja, niin silloin yleensä talvella pyöräilyä arvostetaan korkealle.

Pyöräilyn suosioon talvisissa kaupunkiympäristöissä vaikuttaa olennaisesti myös muiden liikkumismuotojen mahdollisuudet. Joukkoliikenteen hyvä palvelutaso voi vähentää pyöräilyn houkuttelevuutta talvella esimerkiksi Helsingissä, jossa julkinen liikenne on kattavaa ja hyvin saavutettavaa. Talvella pyöräilyn osuudet ovat kuitenkin kasvaneet monissa suurissa kaupungeissa, ja olosuhteisiin osataan kiinnittää huomiota, kuten Turussa, jossa otettiin tänä talvena käyttöön harjasuolaus ja tehostetun talvihoidon reitit.

Talvipyöräilyosaamista, osana suomalaista ”snow-how’ta”, arvostetaan myös kansainvälisesti. Yrityksiä vie kotimaista osaamista ja tuotteita ulkomaille, ja sen edistämisessä toimii vuonna 2015 perustettu Suomen pyöräilylähetystö. Aineetonta osaamisvientiä ovat olleet mm. asiantuntijavierailut ja suunnittelutilaustyöt pyöräilyverkon tai talvihoidon osalta. Markkinoinnin ja verkostoitumisen kannalta tärkeä tilaisuus on vuosittain järjestettävä kansainvälinen talvipyöräilykongressi, joka pidettiin helmikuussa Moskovassa.