Paikkatiedon hyödyntäminen opiskelijoiden arkiliikunnan edistämisessä

Tero Niemi on tarkastellut LIIKE-hankkeelle tekemässään maantieteen pro gradu -tutkielmassa opiskelupaikkojen saavutettavuutta opiskelijoiden arkiliikunnan näkökulmasta. Opiskelumatkat ovat päivittäisiä rutiineja, ja lihasvoimin suoritettuina lyhyetkin välimatkat kerryttävät viikoittaista liikuntamäärää tasaisesti. Korkeakouluopiskelijoiden kuuluessa väestönosaan, joka ei liiku tarpeeksi, on opiskelumatkojen kulkutapavalinnalla keskeinen osuus fyysisen aktiivisuuden määrään ja hyvinvointiin.

Tutkielmassa pyrittiin selvittämään oululaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskelumatkojen pituudet ja laskennallisesti lyhimmät reitit. Lisäksi pohdittiin keinoja korkeakoulukampusten saavutettavuuden parantamiseksi lihasvoimin kuljettavien opiskelumatkojen näkökulmasta. Opiskelijoiden asuinalueista ja korkeakoulukampuksista muodostettujen sijaintipisteiden välille laskettiin paikkatietomenetelmillä reittitiheydet lyhimpiä reittejä pitkin.

Lihasvoimin liikkuessa 15–20 minuuttia kestävä matka koetaan vielä mielekkääksi. Matkassa se tarkoittaa aikuisilla kävellen noin 1–2 kilometriä ja pyöräillen 5–6 kilometriä. Etäisyyden ja matka-ajan ollessa merkittävimpiä tekijöitä kulkumuotojen valinnassa voidaan paikkatietoa hyödyntämällä kartoittaa, mihin kohteisiin ja yhdyskuntasuunnittelun osa-alueisiin voitaisiin puuttua arkiliikunnan edistämiseksi.

Oulussa opiskelijoiden asuminen keskittyy keskusta-alueelle, oman kampuksen läheisyyteen ja niiden välille. Opiskelijoille tarkoitettujen opiskelija-asuntosäätiön asuntokohteet keskittyvät vahvasti kampusalueiden läheisyyteen. Opiskelumatkojen pituuksissa oli selvää vaihtelua molempien kampusten opiskelijoilla, mutta keskipituudet olivat pyöräiltävän matkan etäisyyksillä.

Linnanmaan yliopistokampuksen opiskelijoiden asumistiheydet, opiskelumatkojen reittitiheydet sekä Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (PSOAS) asuntokohteet. Kartta: Tero Niemi.

Enemmistö opiskelijakotitalouksista on edelleen autoton, ja opiskelijat käyttävätkin keskivertoa selvästi enemmän rahaa julkisiin liikennevälineisiin. Opiskelijoiden asumistoiveissa korostuvat joukkoliikenneyhteyksien lisäksi lyhyet etäisyydet oppilaitoksiinsa ja keskustaan.

Tutkielmassa nostettiin esiin opiskelija-asumisen ja joukkoliikennetarjonnan vaikutus arkiliikunnan kokonaismäärään. Opiskelija-asuntojen vahva keskittyminen kampusten välittömään läheisyyteen ja kaupungin kehittyvä joukkoliikennetarjonta vähentävät tarvetta yksityisautoiluun. Toisaalta yhä lyhyemmät lihasvoimin kuljettavat välimatkat vähentävät liikunnan kokonaismäärää.

Tutkielman mukaan yhdyskuntasuunnittelu on avainasemassa opiskelumatkaliikunnan edistämisessä. Kerrostaloalueiden sijoittamisella suhteessa kampuksiin sekä pyöräilyn ja kävelyn olosuhteista huolehtimisella luodaan opiskelijoiden arkiliikunnalle perustaa. Tiestön kunto, reittien viihtyisyys, esteettömyys, turvallisuus ja kunnossapidon priorisointi vaikuttavat osaltaan kulkutapavalintaan. Lukuvuoden painottuessa talviaikaan on talvikunnossapito etenkin pyöräilyn kulkutapaosuuksien kannalta tärkeää.

Linkki pro gradu -tutkielmaan: ”Liikunnan lisääminen Oulun Linnanmaan ja Kontinkankaan korkeakoulukampusten opiskelumatkoilla”.