Martin Citarella: Kaupunki on liikuntapaikka! Liikunnan olosuhteita edistävää maankäytön suunnittelua Pariisissa
Blogikirjoitus | 2.7.2014 | liikuntakaavoitusLiikunnan terveysvaikutukset on tunnistettu, mutta metropolialueen tiivis yhdyskuntarakenne ja vallitseva taloustilanne tekevät uusien liikuntapaikkojen rakentamisesta vaikeaa. Itä-Pariisin alueella liikuntatavoitteita maankäytön suunnittelussa edistävä paikallinen olympiakomitea CDOS 93 ehdottaa ratkaisuksi uusia mielikuvia synnyttäviä liikuntapaikkakonsepteja: liikuntatietä ja liikuntakeskusta.
Liikuntatie
Pyöräteiden rakentaminen on usein vaikeaa Parisiin alueella. Reittien rakentamiseen ei ole riittävästi tilaa ja yhtenäiset reitit jäävät liian lyhyiksi. Pyöräkaistojen rakentaminen ei ole pyöräilyn kehittämiselle välttämättä oikea ratkaisu: Pariisin lähiöissä ei ole pyöräkulttuuria ja pyöräily autojen seassa voi tuntua ongelmalliselta. Erillinen pyörätieverkosto ja pyöräilyn laatukäytävät olisivat parempi ratkaisu.
Liikuntatie-konseptissa pyöräily ja jalankulku yhdistyvät, ja tien varrelle voidaan rakentaa pieniä liikuntapaikkoja. Idea on samanlainen kuin tanskalaisissa ja suomalaisissa pyöräilyn laatukäytävissä. Pariisissa pyöräily ei kuitenkaan ole yhtä suosittua, joten kaavoitushankkeiden tulee toimia ”konkreettisena mainoksena” liikuntatavoitteiden saavuttamiseksi. Toimiva mainos synnyttää tottumuksia, joiden myötä liikuntatie voi vakiinnuttaa asemansa myös esimerkiksi työmatkareittinä.
Liikuntateiden suunnittelussa ongelmallista on löytää tarvittavaa tilaa kaupunkirakenteesta. Ratkaisut ovat kuitenkin jo olemassa: Pariisin lähiöissä on paljon uusia juna- ja raitiovaunulinjojen työmaita, joiden rinnalla liikuntatie voisi kulkea. Kanavat ja joet tarjoavat myös mielenkiintoisia linjauksia liikuntareiteille. Esimerkkinä liikuntatien suunnittelusta on CDOS 93:n hanke Bobigny:ssa Itä-Pariisin alueella, jossa junalinjan vierellä kulkeva liikuntatie sitoisi yhteen La Motte -liikuntapuiston ja Ourcq-kanavan varrella kulkevan pyörätien.
Liikuntakeskus
Joukkoliikenteellä on suuri merkitys Pariisin alueella. Monet kehitys- ja rakennushankkeet sijaitsevat olevan tai tulevan metro- tai juna-aseman lähellä. Alueilla on paljon mahdollisuuksia myös liikuntapaikkojen kehittämiseen, mutta rajallinen kaupunkitila on usein ongelma myös tässä tapauksessa.
Vastauksena CDOS 93 esittää konseptia, jossa asemarakennuksia tai niihin liittyviä tiloja voitaisiin hyödyntää liikuntapaikkoina. Ensisijaisena tavoitteena on tilojen vapaa käyttö, mutta myös yhteistyö urheiluseurojen kanssa nähdään mahdollisuutena erityisesti tapahtumatoiminnan kehittämiseen. Konsepti voi olla myös kevennetty: asemarakennus voi tarjota liikkujille pukuhuonetilaa esimerkiksi matkatavarasäilytyksen yhteydessä. Tärkeintä on, että alueella asuvat ja työssäkäyvät voivat helposti mennä uuteen liikuntapaikkaan.
Liikuntakeskus voi myös olla ison urheilurakennuksen sisällä tai lähellä. Urheiluhallit ja -stadionit perivät usein käyttömaksuja, pääsyliput tapahtumiin ovat kalliita ja rajoittavat tilojen muuta käyttöä. Isojen hallien tai stadionien ympärille rakennetut, kaikille avoimet pienet liikuntapaikat edustavat kestävämpää näkökulmaa liikuntapaikkasuunnitteluun.
Hyvä esimerkki liikuntakeskuksesta on Lyonissa, Ranskassa sijaitseva Stéphane Diagana -voimailuhalli, jonka ympärille on rakennettu vapaassa käytössä olevia pienempiä liikuntapaikkoja. Vaikka päärakennuksen käyttö on sallittu vain urheiluseuroille, ympäröivä liikunta-alue muodostaa kaikille avoimen kokonaisuuden. CDOS 93 on ehdottanut konseptia hyödynnettäväksi myös Pariisin Charles de Gaulle -lentokentän lähelle rakennettavassa suuressa Colisée-liikuntahallihankkeessa.
Martin Citarella
kaupunkisuunnittelija, CDOS 93, amenagement@cdos93.org
Hanna Kosunen
tutkimusavustaja, Oulun yliopisto