Helka-Liisa Hentilä: Tilaa omaehtoiseen liikuntaan
Blogikirjoitus | 5.9.2013 | liikuntakaavoitusKaupunkimainen ympäristö muodostaa yhä usemman ihmisen liikuntaympäristön. Millaiset kaupunkiympäristöt tai julkiset kaupunkitilat mahdollistavat omaehtoisen liikunnan?
Perinteisten kaupunkipuistojen ja liikuntapaikkojen, kuten pallokenttien ja kuntoratojen, rakentamisen ohella on muitakin mahdollisuuksia. Ruotsalaisessa Arkitektur -lehden numerossa 2/13 esitellään ajankohtaisia kaupunkitilojen typologioita. Niistä kaksi – parklet ja playstreet – mahdollistaa myös liikuntaulottuvuuden.
Parklet tarkoittaa pysäköintipaikan käyttämistä erilaiseen pysyvään tai tilapäiseen julkiseen toimintaan. Käsite juontaa juurensa San Fransiscoon. Siellä ryhdyttiin 2000-luvulla muuttamaan vähällä käytöllä olevia pysäköintipaikkoja pieniksi julkisiksi ulkotiloiksi. Pysäköintipaikkojen tilapäiskäyttö tai uusiokäyttö laajentaa jalankulkijoiden käytössä olevaa kaupunkitilaa. Parkletin, joka on pienimmillään vain yksi pysäköintiruutu, varustuksena voi olla viherkasveja, penkkejä tai seurapelejä. Parklet voi olla myös tilapäinen. Suomessa pysäköintiruutujen tilapäiskäyttöä on kokeiltu erilaisissa urbaaneissa tapahtumissa. Käyttö on kansainvälisten esikuvien tapaan painottunut lepoon ja virkistykseen. Kaupunkitilojen ”tuunaaminen” voi kuitenkin sisältää myös liikuntaa edistäviä ulottuvuuksia. Voisiko parklet ollakin sykettä kohottava pulssiruutu, jossa on kuntopyöriä tai ulkokuntoiluvälineitä?
Playstreet on vastaus kasvavaan lasten ylipainoon. Se tarkoittaa jonkin kadun sulkemista ajoneuvoliikenteeltä. Playstreet -katua saa käyttää vapaasti leikkiin ja liikuntaan ilman että sitä mitenkään erityisesti muutetaan tai varustellaan. New Yorkissa on luotu joustava käytäntö playstreet-luvan hakemiseen. Pyörä on tavallaan keksitty uudestaan: lapset ja muut asukkaat saavat joksikin aikaa käyttöönsä kaupunkitilan, jonka ovat viimeisen sadan vuoden aikana menettäneet autoliikenteelle. Suomessa on kokemusta pihakaduista, joiden rakentaminen perustuu asemakaavaan ja edellyttää rakennusinvestointeja. Milloin ja missä Suomessa nähdään ensimmäinen nopeasti ja joustavasti toteutettu playstreet?
Helka-Liisa Hentilä
Kirjoittaja on Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston yhdyskuntasuunnittelun professori.