Etusivu » Olosuhdesuositukset » Lähiympäristön taso

Lähiympäristön taso

Liikunnan olosuhteet ja asemakaavoitus

Miten lähiympäristössä / asemakaavassa on järjestetty seuraavat liikunnan fyysisiin olosuhteisiin vaikuttavat tekijät? (Katso myös muiden kaavatasojen kohdat.)

1. Yhteydet ja etäisyydet asuinalueelta palveluihin, niille vievät kävely- ja pyöräilyreitit

  • Arkiliikunnan mahdollistumisen kannalta päivittäisten palveluiden ja asuinalueiden välisten yhteyksien ajallisella kestolla ja etäisyydellä on merkitystä. Mielekkääksi koetun kävely- tai pyörämatkan ajallinen kesto on yleensä noin 15–20 minuuttia. Tämä vastaa aikuisilla 1–2 km:n matkaa kävelleen ja pyöräillen 5–6 km:n matkaa.
  • Uudet asuinalueet sijoitetaan siten, että ne voidaan kytkeä osaksi olevaa yhdyskunta- ja palvelurakennetta.

2. Asuinalueen omien palveluiden laatu, sijainti ja saavutettavuus

  • Tärkeimpien kävely- ja pyöräteiden sekä lähireittien suunnittelussa, toteutuksessa ja kunnossapidossa kiinnitetään erityisesti huomioita esteettömyyteen, koska se vaikuttaa merkittävästi palveluiden saavutettavuuteen.
  • Reittejä suunniteltaessa huomioidaan maaston muodot ja väylien kaltevuus. Voimakkaat maastonmuodot voivat heikentää ympäristön esteettömyyttä.
  • Pyöräilyn toimivuuden kannalta huomioidaan pyörien säilytys- ja pysäköintimahdollisuudet asunnon ja palvelujen läheisyydessä.
  • Kouluja ja niihin liittyviä liikuntapaikkoja suunniteltaessa ja toteuttaessa huomioidaan riittävät sisä- ja ulkoliikunta-alueiden tilavaraukset sekä saatto- ja huoltoliikenteen suunnittelu siten, että vaaratilanteita (ja siitä johtuvia tarpeita ryhtyä kuljettamaan lapsia kouluun) ei synny.
  • Asuinalueen omat liikuntapaikat ja -palvelut sijaitsevat muiden palvelujen lähellä eli siellä missä ihmiset muutenkin asioivat.

3. Asuinalueen sisäinen liikenne

  • Huolehditaan kävely- ja pyöräteiden selkeästä etenemisestä ja sujuvista linjauksista, jotka myös vaikuttavat reittien käyttöasteen sekä arki- ja hyötyliikuntaan.
  • Asuinalueen keskeisten osien käveltävyys ja pyöräiltävyys huomioidaan. Myös keskustojen kävelykatujen ja kävelykeskustojen mahdollisuudet liikunnan paikkoina otetaan huomioon niiden toteutussuunnittelussa.
  • Kävely- ja pyöräteiden suunnittelussa varmistetaan eri liikkumismuotojen, kuten kävelyn, pyöräilyn, rullaluistelun jne. tarpeet jo suunnittelussa, mutta myös toteutuksessa (päällysteet, reunakivet, tilavaraukset, reitin sujuva jatkuvuus).
  • Kävely- ja pyörätiet linjataan mahdollisuuksien mukaan siten, että ne kulkevat viheralueiden läpi (meluttomuus, virkistys).
  • Kävely- ja pyöräteiden pinnoituksella pyritään ohjaamaan käyttäjiä esimerkiksi siten, että ne reitit, joilla rullaluistelu ei ole turvallisuussyistä suotavaa, jätetään asfaltoimatta tai päällystetään kiveyksellä.
  • Jokaisesta asuinkorttelista on hyvä yhteys lähipuistoon ja/tai kävely- ja pyöräteille.
  • Kulkuväylät ja viheryhteydet kouluille suunnitellaan siten, että oppilailla on mahdollisuus valita kulkumuotonsa koulumatkalla (vaikkapa talvisin potkukelkka tai hiihto).
  • Reitti koululta liikuntapaikoille suunnitellaan siten, että reitti on mahdollisimman turvallinen (ei kadun ylityksiä) niin kävelijöille, pyöräilijöille kuin rullaluistelijoillekin.

4. Lähivirkistys- ja puistoalueiden, niihin liittyvien erilaisten reittien sekä vesialueiden saavutettavuus ja riittävyys

  • Talvireitistöt (hiihto, moottorikelkat) huomioidaan suunnittelussa, kuten myös niiden ja pistemäisten talviliikuntapaikkojen (esim. laskettelurinteet) kesäaikaisen käytön mahdollisuudet.
  • Kesäulkoliikunnan mahdollistaminen huomioidaan lähivirkistysalueiden mitoituksessa (puistojumpat, frisbeegolf ym.).
  • Vesistöt tarjoavat mahdollisuuden sekä uintiin että veneilyyn. Veneiden ja muiden vesikulkuneuvojen säilytys huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Veneilyyn liittyvät paikoitusalueet sijoitetaan venepaikkojen välittömään yhteyteen.
  • Ulkoilu eläinten kanssa tulee huomioida (koirapuistot, ratsastusreitit jne.).
  • Panostetaan ympärivuotiseen käyttöön soveltuvien ja helposti saavutettavien viheralueiden suunnitteluun ja toteutukseen.

5. Asuinkortteleiden suunnittelu, yhteydet viheralueille, kävely- ja pyörätiereiteille, kaupunkikuvan laatu

  • Ympäristö suunnitellaan liikkumiseen kannustavaksi painottamalla suunnittelussa ja toteutuksessa ympäristön houkuttelevuutta ja esteettisyyttä. Osa rakentamattomista alueista voidaan myös jättää luonnontilaisiksi.
  • Parannetaan ympäristön esteettisyyteen, viihtyisyyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten mm. valaistusta, kasvillisuutta, väylien päällysteitä, kadun kalusteita, mahdollisia vesistönäkymiä ja maaston muotoja.
  • Reittien suunnittelussa on tärkeää vaivaton suunnistettavuus. Huomiota tulisi myös kiinnittää reittien ”salaperäisyyteen”, joka voi kiehtoa ja houkutella kävelyyn.
  • Alueet tulisi ensin suunnitella ja sitten rakentaa yhtäaikaisesti, jotta yleisten alueiden, eli katujen ja puistojen kokonaislaadun toteutumista voidaan valvoa. Siten voidaan varmistaa mm. liikunnan olosuhteiden näkökulmasta tärkeiden kävely- ja pyöräteiden jatkuvuus.
  • Suunnitelmia tehdään kunnianhimoisesti kustannusnäkökulma huomioiden, jotta kaavat ovat myös reittien ja liikuntapaikkojen osalta toteuttamiskelpoisia.

6. Piha-alueiden suunnittelu (esteettömyys, aurinkoisuus, tuulisuus)

  • Piha-alueet suunnitellaan siten, että ne tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen arkiliikuntaan ja ulko-oleskeluun (lumityöt, nurmikonleikkuu, kasvien hoito, trampoliinihyppely yms.).
  • Piha-alueiden suunnittelussa huomioidaan eri-ikäisten tarpeet (hiekkaleikit, majanrakennuspaikat, grilli, tuulelta suojattu istuskelu jne.).
  • Piha-alueiden käyttöastetta nostaa, jos ne ovat pienilmastoltaan suotuisia (aurinkoisia ja tuulelta suojattuja) eikä liikenteen melu häiritse niiden käyttöä.
  • Piha-alueet suunnitellaan eri-ikäisten tarpeet huomioiden. Niissä huomioidaan mahdollisuus muunneltavuuteen asukkaiden ikärakenteen muuttuessa.

7. Lähiliikuntapaikkojen ja leikkipaikkojen laatu, sijainti ja saavutettavuus

  • Asuinkorttelialueen yhteydessä on leikkipaikka, joka on helposti ja turvallisesti saavutettavissa.
  • Pistemäiset lähiliikuntapaikat kannattaa sijoittaa keskitetysti, jos alue, johon liikuntapaikkoja sijoitetaan, on pieni. Näin eri toiminnot tukevat toisiaan ja alueen huolto voidaan tehdä keskitetysti.
  • Koulun piha on oivallinen paikka lähiliikuntapaikan sijoittamiselle. Liikuntapaikka voidaan sijoittaa myös puistoalueelle tai paikalle, josta on yhteys luontoon.
  • Leikki- ja pelipaikkojen suunnittelussa huomioidaan vuodenaikojen mukainen käyttö (esim. kesällä pallokenttä, talvella luistinrata).
  • Lähiliikuntapaikkojen valaistuksen riittävyydestä huolehditaan, jotta turvallinen ilta- ja talvikäyttö on mahdollista.
  • Lasten leikkipaikkojen ja aikuisten liikunta-aktiviteettien sijoittelu toistensa läheisyyteen nostaa molempien käyttöastetta.
  • Myös lähiliikuntapaikkojen suunnittelussa huomioidaan asukkaiden ikärakenne ja eri-ikäisten tarpeet.

8. Joukkoliikenteen saavutettavuus ja sijainti

  • Huomiota kiinnitetään olemassa olevien rautatie- ja linja-autoasemien sijaintiin ja ympäristöön. Käyttöasteen ja sitä kautta arkiliikunnan kannalta on oleellista, että pää- ja liityntäasemat ovat ympäristöltään siistejä ja turvallisia. Asemien on myös hyvä sijaita keskeisillä paikoilla.
  • Joukkoliikenteen pysäkit sijoitetaan keskeisille ja helposti kävellen tai pyöräillen saavutettaville paikoille.
  • Liityntäasemien ja tärkeimpien pysäkkien yhteyteen varataan tilaa pyörien pysäköintiä varten.

9. Muut alueen liikuntaolosuhteet

  • Alueen erityispiirteisiin liittyvät liikunnan mahdollisuudet huomioidaan ja niitä kehitetään.

Pin It on Pinterest