Yhteissuunnittelulla parempaa liikuntaympäristöä Kajaanissa.

Kajaanissa, Nakertaja-Hetteenmäellä toimii kyläyhdistys/kaupunkikyläyhdistys. Kylä sijaitsee keskusta-alueen ulkopuolella ja sen palvelut ovat vähäisiä eli aluetta voitaisiin pitää lähiönä. Rakennuskannaltaan se on kuitenkin pientalovaltainen asuinalue, jonka asukkaat itse mieltävät kyläksi.

Liikuntalaissa esitetty liikunnan vahva välineellinen merkitys tuli esille Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistyksen liikuntatoiminnassa ja -suunnittelussa. Tämä näkyi liikunnan yhteissuunnittelun laajentuessa kokonaisvaltaiseksi asuinalueen kehittämistoiminnaksi.

Yhteissuunnittelu (Harju 1988) on vaikuttamisen muoto, joka edustaa osallistuvaa suunnittelua. Osallistuva suunnittelu on yksi länsimaiden suunnitteluteorioiden pääsuuntauksista. (esim. Taylor 1998)

Kaavio 1. Yhteissuunnitteluprosessi ja siihen vaikuttavat tekijät (Harju 1988, s.174).

Salmikangas (2004) on tarkastellut väitöskirjassaan Nakertaja-Hetteenmäen asuinalueen kehittämistoimintaa ja liikunnan osuutta yhteisuunnittelussa. Kuvaavaa projektissa oli, että liikunta miellettiin saumattomasti niveltyväksi osaksi asuinalueen kokonaisuutta.

”Yhteissuunnittelun lähtökohtana oli liikunnan kehittäminen, jota ei voida erottaa muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta erilliseksi. Näin liikuntatoiminta toimi yhteissuunnittelussa samantyyppisenä sidostoimintana kuin vuosisadan alun Nakertajassa toimineiden yhdistysten toiminnassa. Liikunta on hyvä osallistuvan suunnittelun aloittamiskohde, koska liikuntatoimen ja kansalaistoiminnalla on pitkä perinne. Tämä näkyi hyvänä yhteistyönä yhteissuunnittelun alkuvaiheesta lähtien; liikunnan alueella yhteistoiminnan laajentaminen muille osa-alueille helpottui ja kannustavia tuloksia saatiin nopeasti. Liikunta muuttui yhteissuunnittelun edetessä toiminnan kohteesta välineeksi. Se oli yksi väline kollektiivisen identiteetin luomiseksi ja ylläpitämiseksi.” (Salmikangas 2004, 213)

”Liikunnan välineellistä merkitystä identiteetin luojana ja yhteistoiminnan perinteen rakentajana Nakertaja-Hetteenmäessä voidaan tarkastella Eichbergin (2003) malleja soveltaen. Nakertaja-Hetteenmäen yhteistä identiteettiä on rakennettu kylien välisissä kilpailuissa ja haasteotteluissa. Toisaalta identiteetin integraation esimerkkejä ovat tanssikurssit, nuorten peli-illat ja yhteiset sauvakävelyt ja kylpyretket, joissa on vahvistettu alueellista yhteenkuuluvuutta. Muut yksittäiset tapahtumat, kuten Lukkarinnurmen kauden avajaiset, ovat tuoneet asukkaita ja yhteistyökumppaneita yhteen kohtaamaan toisiaan. Myöskään tehtyjen yhteisten tapaamispaikkojen Lukkarinnurmen, Vanahiksen tai luontopolun merkitystä ei voi vähätellä. Ne mahdollistavat myös mukavaa yhdessä tekemistä perheille.” (Salmikangas 2004, 215)

Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistyksen aktiivinen toiminta on jatkunut. Vuonna 2006 kyläyhdistys teki aloitteen lähiliikuntapuiston rakentamisesta alueelle. Varsinainen suunnittelu alkoi vuonna 2008, jolloin mukaan kutsuttiin kaikki alueella toimivat yhteistyökumppanit: koulu, päiväkodit, nuoret, ikäihmiset jne. Osallisille järjestettiin kuulemistilaisuuksia ja alueen asukkaiden mielipiteitä kysyttiin mm. kylätiedotteen kautta. Tällä tavoin muotoutui kattava kokonaiskuva siitä, mitä alueella tarvitaan. Erittäin merkittävä rooli asian eteenpäin viemisessä oli Kajaanin kaupungilla, joka rahoitti rakentamisen yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Kaupunki vastasi myös teknisestä suunnittelusta ja rakentamisesta.

Nakertaja-Hetteenmäen alueelle on toteutettu monipuolinen lähiliikuntapuisto. Vanahiksen (asukkaiden kokoontumistila) alueelle on noussut lasten leikkialue sekä vanhemmille ihmisille suunnattu kuntoiluvälinepuisto. Nakertajan koulun alueelle on rakennettu koululaisille omat laitteet mm. peliareena, kiipeilylaitteet ja 6-korinen frisbeerata. Lisäksi urheilukentän kuularinki on uusittu ja jalkapallomaalit, pituushyppypaikka sekä juoksuradat on pohjattu. Hetteenmäen alueelle on rakennettu kiipeilyteline, keinu, rantalentopallokenttä ja peliareena. Viimeisimpänä Nakertajan alueelle Kuulapuistoon on rakennettu pyöräcrossi-rata.

Lähteet

Harju, Pertti (1988).Yhteissuunnittelu asuinalueiden kehittämisessä. Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskus. Julkaisu A15. Espoo.

Salmikangas, Anna-Katriina (2004). Nakertamisesta hanketoimintaan. Tapaustutkimus Nakertaja-Hetteenmäen asuinalueen kehittämistoiminnasta ja liikunnan osuudesta yhteissuunnittelussa. Jyväskylän yliopisto, liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta. Jyväskylä.

Taylor, Nigel (1998). Urban Planning Theory Since 1945. Sage Publications.